maanantai 18. toukokuuta 2015

Hääpuku maaliskuulle 2016. Osa 1 - Ensimmäinen tapaaminen.

Nyt on vihdoin toivotun postaussarjan vuoro! Seuraamme siis yhden puvun matkaa tavallista tarkemmin aina suunnittelusta hääpäivään asti. Minulla on lupa kertoa puvusta ja sen yksityiskohdista jo nyt, joten voin paljastaa heti kankaat, toiveet ja aikataulun.


Sain ensimmäisen viestin ihanalta morsiamelta jo tammikuun alussa 2015, eli vähän yli vuosi ennen juhlapäivää. Hän sanoi seuranneensa Pukunin blogia lähes sen alkuajoista asti, ja kertoi tienneensä pitkään haluavansa ehdottomasti minun tekemän puvun!

Toiveissa oli rento ja huoleton puku, pitsiset puolipitkät hihat, kokonaan avoin selkä. Helmaan oli ajatuksissa tylliä, sifonkia tai muuta kevyen kuohkeaa. Tämän lisäksi morsian oli saanut isoäitinsä hääpuvun pitsit 40-luvun alusta! Ihan yksinään 70-vuotista haurasta pitsiä ei voi käyttää ratkeamisen pelossa, mutta koristeena jonkin toisen pitsin rinnalla.


Lauantaina tapasimme ja kaikki eteni oikein sujuvasti.

Juttelimme puvun mallista asiakkaan lähettämien inspiraatiokuvien pohjalta; mikä niissä miellytti, mikä taas ei ollut ihan oma juttu. Piirtelin samalla luonnosta ajatuksien pohjalta.

Seuraavaksi sovitimme kolmea erilaista mallipukua. Ensimmäisessä oli sifonkihelma, johon suunnittelimme lisäksi poimutusta vyötärölle ja mietimme sifongin määrää helmassa. Toisessa puvussa oli solisluut paljastava venepääntie ja puolipitkät hihat, kuten suunnitelmassammekin. Pitsin alla olevan olkaimettoman puvun pääntieksi päätettiin sydän. Mallipuvun pitsiselkä ulottui niskaan asti, joten taittelin pitsit neuloilla sivuun hahmottaaksemme paremmin avoimen selän ideaa. Kolmas puku poikkesi malliltaan aika paljonkin luonnoksesta, mutta siinä oli suunnilleen oikeaa väriä, beigeä. Sovittelun lopuksi otimme vielä mitat alusvaatteiden päältä.

Olin ollut etukäteen vähän huolissani sävytoiveesta (maitokahvia tai taupea) mutta sekin järjestyi helposti. Löysimme kangaskansiosta kauniin, vähän vaaleanpunaiseen taittavan sifongin ja siihen sointuvan mattapintaisen pitsin. Vielä jäi vähän auki, kuinka isoäidin pitsiä puvussa käytetään, mutta siihenkin ehtii löytyä hyvä ratkaisu.

Isoäidin pitsi. Kansiosta löytynyt uusi pitsi alakulmassa.

Uusi pitsi ja sifonki.

Enää tarvitaan pehmeää, laskeutuvaa satiinia tai muuta sopivaa materiaalia sifonkisen helman alle, lisäksi etsintälistalta löytyy vuorikankaat, vetoketju ja langat. Nyt ollaan kuitenkin jo pitkällä. :)

Jäähän seuraamaan puvun etenemistä. 




2 kommenttia:

  1. Hei ihanaa lukea yhden puvun tarinaa näin alusta ja pitkään! Jatkopostauksia odottelen innoissani :)

    VastaaPoista
  2. Kiva, että tykkäät Tiuku! :)

    VastaaPoista

Kiitokset kommentistasi! <3