Tämä morsian ei paljon stressaile, joten kun ilmoitin marraskuun alussa puvun olevan sovituskunnossa, hän ehdotti tammikuuta alustavasti sovitusajaksi. Tammikuun puolessa välissä aloin kysellä, että jokohan sovitettaisiin. Eilen koitti sitten se päivä kun puku vedettiin ensimmäistä kertaa päälle.
Sovitus oli siitä erilainen, että sulhanen oli mukana. Luulen, että se oli kolmas tai korkeintaan neljäs kerta koko Pukunin viiden vuoden aikana, kun asiakkaani tuleva mies on saanut/halunnut tulla katsomaan pukua sovitukseen. :)
Yläosan pitsit muotoiltiin morsiamen päällä ja helma lyhennettiin sopivaksi. Puku jätettiin takaa vain muutaman sentin pidemmäksi, joten varsinaista laahusta ei tullut. Värjäämäni pitsinauha valittiin viimeistelemään pääntien reunat ja sille katsottiin hyvä linja. Isompia korjauksia ei tullut, joten seuraavaksi vain teen puvun loppuun.
Puhuimme myös hiuskoristeesta, jota molemmat olivat vähän tahoillaan miettineet. Morsiamella oli pari kuvaa koristeen koosta ja mahdollisesta muodosta. Minä puolestani olin tehnyt pienen kokeilun pitsien käyttötavasta, joten suunnittelu olikin sillä selvä. Helmiä tai strasseja ei tähän koristeeseen haluttu, joten käytin kahden pukupitsin lisäksi pienenä lisänä vaaleaa pitsinauhaa.
Aina kun käsittelen puvussa ja hiuskoristeessa käytettyä tummempaa pitsiä, en voi olla ihmettelemättä kuinka se on voitu tehdä yli 70 vuotta sitten! Kaunista ja herkkää.
Tällaisia pieniä juttuja on kiva tehdä välillä pukujen ohella, toivottavasti morsian pitää lopputuloksesta. :)
