Eilen oli vuorossa puvun ensimmäinen sovitus ja nouto samalle päivälle. Morsian näki siis pukunsa ensimmäistä kertaa, ja näitä häitä vietetään jo tämän viikon lauantaina!
Morsiamella ei näyttänyt olevan tietoakaan stressistä, vaikka hääsuunnitelmat vaihtuivat kesän aikana isoista häistä kotihäihin ja pukusuunnitelmat muuttuivat luonnollisesti samalla. Alunperin suunnitelmissa oli paljon käsinompelua vaativa, yksityiskohtainen, mutta silti melko rento puku, jota voisi käyttää missä päin maailmaa tahansa. Pitsihihan alle suunniteltiin lyhyt satiinihiha aasialaisen 9cm:n etikettisäännön mukaan. Tukikerrokset ja -luut jätettiin kokonaan pois, jotta puku olisi kuumemmissakin maissa mukavampi pitää päällä. Luonnonvalkoisen pitsin alle valittiin vaalean beige satiini, jotta kuviot tulisivat paremmin esiin.
Kesällä, hääsuunnitelmien vaihduttua, päädyttin lyhyeen helmaan, vaihtamaan paljettipitsi toisenlaiseen pitsiin ja jättämään käsinompelut vähemmälle. Pukua tehdessäni halusin kuitenkin pitää enemmän morsiamen alkuperäisestä haaveesta kiinni. Koska osa helman kerroksista oli leikattu ennen suunnitelmien muuttumista, päädyin tekemään helman sovitukseen pitkänä. Saisihan sen vielä lyhyeksi, jos morsian ei siitä pitäisikään. Yhdistelin myös jo leikattuja pitsipaloja uuden pitsin seuraksi ja muutoinkin tein pieniä muutoksia suunnitelmiin. Kaikki oli kuitenkin vaihdettavissa vielä siihen yksinkertaisempaan ja vähän arkisempaan malliin, mitä olimme kotihäihin suunnitelleet.
Ensin ajattelin pitää muutokset yllätyksenä, mutta kun kuulin, että morsian tulisi vasta hääviikolla sovitukseen, päätin antaa vähän sulatteluaikaa ja kerroin. Kaikki muutokset olivat ilmeisen onnistuneet, sillä sovituksessa pukuun ei tullut mitään korjauksia ja tein puvun valmiiksi noin viidessä tunnissa.